Kyselytutkimus: Nikotiinin kulutus siirtyy savukkeista nikotiinipusseihin ja kaupasta harmaalle markkinalle

Taloustutkimuksen keväällä 2026 toteuttamaan Valvottu nikotiinikauppa vai harmaa talous? -kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 187 täysi-ikäistä nikotiinipussien käyttäjää eri puolilta Suomea. Vastaajista 605 oli naisia ja 565 miehiä. Selvitys kohdistui nikotiinipussien käyttäjiin, jotka käyttävät tuotteita päivittäin, viikoittain, kuukausittain tai harvemmin. Vastaajista 49 prosenttia käyttää nikotiinipusseja päivittäin.

Tutkimuksen löydöksistä keskustellaan 23. kesäkuuta 2026 Porin SuomiAreenalla. Tuore selvitys nostaa esiin kysymyksiä nikotiinisääntelyn vaikutuksista kuluttajakäyttäytymiseen, nuorten saatavuuteen, harmaaseen talouteen ja Suomen savuttomuustavoitteisiin.

Nikotiinipussit eivät pääsääntöisesti houkuttele uusia käyttäjiä

Kyselytutkimuksen merkittävimpiä havaintoja on, että nikotiinipussien käyttäjät eivät pääsääntöisesti ole uusia nikotiinin käyttäjiä. Yli 80 prosenttia nikotiinipussien käyttäjistä käytti aiemmin muita nikotiinituotteita.

Nikotiinipusseja käyttävistä miehistä 65 prosenttia käytti aiemmin nuuskaa ja 55 prosenttia savukkeita. Naisista 78 prosenttia käytti aiemmin savukkeita ja 33 prosenttia nuuskaa. Tulosten perusteella nikotiinin käyttö on siirtynyt savukkeista ja nuuskasta nikotiinipusseihin, jotka ovat savuttomia ja tupakattomia.

Savuttomuus ja vähäisempi haitta ovat siirtymän tärkeimmät syyt

Vastaajien keskeiset syyt siirtyä nikotiinipussien käyttöön ovat niiden savuttomuus sekä kokemus siitä, että ne ovat vähemmän haitallinen vaihtoehto kuin aiemmin käytetyt nikotiinituotteet. Tulokset tukevat havaintoja, joiden mukaan nikotiinipussit voivat olla vaihtoehto aiemmin käytetyille savukkeille ja nuuskalle.

SNA:n näkökulmasta löydös on merkittävä, sillä aiemmat tieteelliset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että vaihtoehdot poltettaville tupakkatuotteille voivat vähentää savukkeiden kulutusta ja vastaavasti tupakoinnista aiheutuvia haittoja. Lähdeluettelo

Ostokäyttäytyminen reagoi hintoihin ja sääntelyyn

Löydökset viittaavat siihen, että nikotiinin käyttö ei vastaajien keskuudessa ole katoamassa, vaan kulutus siirtyy tuotteesta toiseen ja ostot markkinasta sekä hankintakanavasta toiseen. Kyselyn mukaan nikotiinipussien käyttäjät hankkisivat tuotteensa mieluiten laillisista suomalaisista myyntikanavista, mutta hinta on tässä ratkaiseva tekijä.

Peräti 88 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa tuotteet mieluiten kotimaisesta kaupasta, jos hinnat olisivat merkittävästi nykyistä alhaisemmat. Vain 12 prosenttia ilmoittaa, ettei ostaisi tuotteita mieluiten kotimaisesta kaupasta edes tällaisessa tilanteessa.

Vastauksista selviää, että kuluttajien ensisijainen toive on hankkia tuotteet laillisista ja valvotuista myyntikanavista silloin, kun ne koetaan kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi. Kaupaksi laskettiin kotimaiset päivittäistavarakaupat, kioskit sekä savuttomiin nikotiinituotteisiin erikoistuneet liikkeet.

Hinnankorotukset siirtäisivät ostoksia ulkomaille ja laillisen kaupan ulkopuolelle

Hinta vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Lähes 60 prosenttia vastaajista (59 %) arvioi ostavansa enemmän tuotteita ulkomailta tai luvallisen kaupan ulkopuolelta, jos nikotiinipussien hinnat nousisivat merkittävästi nykyisestä.

Vaihtoehtoisina hankintakanavina vastauksista nousivat muun muassa: laivat, lentokenttien tax free -myymälät ja ostot ulkomailta, kuten Ruotsista ja erityisesti Haaparannasta, sekä verkkokaupat, tuttavat ja kaverit, sosiaalisen median myyntikanavat ja muut laittomat myyntiverkostot.

Kyselytutkimus osoittaa, että kuluttajien ostokäyttäytyminen reagoi herkästi hintoihin. Tupakkalailla säädeltyjen nikotiinituotteiden kauppa verkossa ja sosiaalisen median myyntikanavissa on Suomessa kielletty.

95 prosenttia pitää ulkomailta ostamista hyväksyttävänä

Kuluttajien suhtautuminen rajakauppaan on poikkeuksellisen hyväksyvää. Peräti 95 prosenttia vastaajista pitää hyväksyttävänä sitä, että nikotiinituotteita hankitaan Suomen ulkopuolelta edullisemman hinnan vuoksi. Vain viisi prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Yllättävä havainto on, kuinka laajasti rajakauppa hyväksytään kuluttajien keskuudessa. Käytännössä lähestulkoon kaikki vastaajat pitävät ulkomailta hankkimista hyväksyttävänä, jos tuotteet ovat siellä edullisempia.

Löydös kertoo siitä, että kuluttajien käyttäytymistä ohjaavat voimakkaasti maiden väliset hintaerot. Samalla se nostaa esiin kysymyksen verotuksen, harmaan talouden torjunnan ja kotimaisen kaupan kilpailukyvyn välisestä tasapainosta.

Nuorten saatavuushaaste liittyy vahvasti sosiaaliseen mediaan ja tuttavaverkostoihin

Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin erikseen 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia nikotiinituotteiden saatavuudesta. Tässä ikäryhmässä vastaajia oli 295. Peräti 82 prosenttia 18–25-vuotiaista kertoo nähneensä nikotiinipussien myyntiä sosiaalisessa mediassa tai tuttavien kautta. Vain 18 prosenttia ilmoittaa, ettei ole törmännyt tällaiseen myyntiin.

Sosiaalinen media ja tuttavaverkostojen kautta tapahtuva laiton kaupankäynti ovat merkittävä osa nikotiinituotteiden saatavuutta etenkin nuorten keskuudessa. Koska tuotteiden välittäminen tuttavien kautta on laitonta, havainto liittyy myös harmaan talouden ja valvonnan haasteisiin.

Ikärajavalvontaan luotetaan, mutta parannettavaa on edelleen

Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä siitä, kuinka hyvin ikärajavalvonta estää nikotiinipussien päätymisen alaikäisille vähittäiskaupasta. Nuorista 18–25-vuotiaista vastaajista 74 prosenttia arvioi ikärajavalvonnan toimivan riittävän hyvin ja 21 prosenttia arvioi, ettei se toimi riittävän hyvin. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.

26–35-vuotiaiden ikäryhmässä vastaajia oli 459. Tästä ryhmästä 77 prosenttia pitää ikärajavalvontaa toimivana, 14 prosenttia ei pidä sitä toimivana ja loput eivät osanneet ottaa kantaa.

Tulokset viittaavat siihen, että nuorten saatavuushaaste ei selity ensisijaisesti vähittäiskaupan ikärajavalvonnalla. Kun enemmistö vastaajista pitää ikärajavalvontaa toimivana mutta yli 80 prosenttia nuorista aikuisista kohtaa myyntiä sosiaalisessa mediassa tai tuttavaverkostojen kautta, näyttää saatavuus liittyvän merkittävästi laillisen kaupan ulkopuolisiin kanaviin.

Samalla huomataan, että vaikka Suomessa ikärajavalvonta koetaan toimivaksi, nähdään siinä silti parantamisen varaa. Henkilöllisyystodistus tulee kysyä alle 30-vuotiaan näköisiltä henkilöiltä, jotka ostavat ikärajavalvottavia tuotteita.

Vain 16 prosenttia uskoo savuttomuustavoitteen toteutuvan vuoteen 2030 mennessä

Suomen tupakkalain tavoitteena on käytännössä savuton ja nikotiiniton yhteiskunta, jossa alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää päivittäin tupakka- ja nikotiinituotteita vuonna 2030. Kyselyn mukaan kuitenkin vain 16 prosenttia vastaajista uskoo tavoitteen olevan saavutettavissa.

Peräti 84 prosenttia ei usko tavoitteen toteutumiseen. Tulokset herättävät keskustelua siitä, millä keinoilla Suomi tavoittelee savutonta yhteiskuntaa ja kuinka hyvin nykyinen sääntely vastaa kuluttajien todelliseen käyttäytymiseen.

Kyselytutkimuksesta keskustellaan Porin SuomiAreenassa 23.6.2026

Nikotiinimarkkinasta, sääntelystä ja tuoreesta kyselytutkimuksesta keskustellaan SuomiAreenan lavaohjelmassa Karkaako nikotiinimarkkina valvonnasta? 

Keskustelun alustaa erikoislääkäri Sari-Helena Bergqvist puheenvuorollaan nikotiinituotteiden terveyshaittaprofiileista. Paneeliin osallistuvat Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto, Savuttoman Nikotiinialan toiminnanjohtaja Mirita Saxberg, sekä RKP-nuorten ja Kokoomusnuorten puheenjohtajat Emma Isoherranen ja Binga Tupamäki. Ohjelman juontaa toimittaja Ivan Puopolo.

Savuton Nikotiiniala ry on suomalainen nikotiinipussiteollisuuden edunvalvontajärjestö, joka edistää tutkimukseen perustuvaa tasapainoista nikotiinisääntelyä. SNA:n toiminnan perusta on tupakoinnin haittojen vähentäminen, nuorten saatavuuden ehkäiseminen, tieteellinen tutkimus, harmaan talouden torjunta sekä laillisen kaupan kilpailukyvyn edistäminen.